1. Yleiset toimitusehdot ja määritelmät


Yleiset toimitusehdot

1.1 Soveltamisala

Näillä vesihuoltolaitoksen yleisillä toimitusehdoilla tarkoitetaan asiakkaan sopimukseen liitettäviä yleisiä ehtoja, jotka koskevat vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämistä sekä laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä.
Näitä yleisiä toimitusehtoja sovelletaan vesihuollossa. Näitä toimitusehtoja sovelletaan myös huleveden viemäröinnissä, jos laitos siitä huolehtii. Näitä yleisiä toimitusehtoja on noudatettava asianomaisilta kohdiltaan myös silloin, kun on kysymys vain kiinteistön vedenhankinnasta tai jäteveden tai huleveden viemäröinnistä.
Tarvittaessa laitos voi tehdä teollisuuslaitoksen tai muun elinkeinonharjoittajan kanssa erillisen sopimuksen, jolla voidaan poiketa näiden yleisten toimitusehtojen sisällöstä.
Yleisten toimitusehtojen palvelun keskeyttämistä, virhettä ja hinnanalennusta ja vahingonkorvausta koskevia ehtoja sovelletaan laitoksen ja muun asiakkaan kuin kuluttajan välisessä sopimussuhteessa siltä osin kuin toisin ei ole sovittu. Ellei jäljempänä toisin sanota, kuluttajaa koskevia ehtoja sovelletaan vain kohdassa 1.10 määriteltyyn henkilöasiakkaaseen.

1.2 Voimaantulo

Kun päätös uusien yleisten toimitusehtojen käyttöönotosta tai muuttamisesta on tehty, laitos lähettää toimitusehdot asiakkaille vähintään kolme kuukautta ennen uusien yleisten toimitusehtojen tai muutosten voimaantuloa.
Näillä yleisillä toimitusehdoilla kumotaan laitoksen aikaisemmat vesihuollon ja huleveden viemäröinnin yleiset toimitusehdot.

1.3 Soveltamisjärjestys

Oikeuksia ja velvoitteita määriteltäessä otetaan asiakirjat huomioon seuraavassa järjestyksessä: pakottava lainsäädäntö, lainsäädäntöön perustuvat viranomaismääräykset, sopimus sopimusehtoineen, yleiset toimitusehdot, laitoksen taksa tai hinnasto ja palvelumaksuhinnasto.


Määritelmät

1.4 Vesihuoltolaitos

Vesihuoltolaitos on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella.

1.5 Vesihuolto

Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä (viemäröintiä) siinä laajuudessa kuin siitä laitoksen ja asiakkaan kesken sovitaan.

1.6 Huleveden viemäröinti

Huleveden viemäröinnillä tarkoitetaan huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista laitoksen hulevesiviemärissä ja käsittelyä siinä laajuudessa kuin siitä laitoksen ja asiakkaan kesken sovitaan.

1.7 Viemäröinti

Edellä kohdassa 1.5 tarkoitetusta jäteveden poisjohtamisesta ja käsittelystä käytetään näissä toimitusehdoissa lyhennettä ”viemäröinti”.
Myös huleveden viemäröinnistä, joka määritellään edellä kohdassa 1.6, käytetään näissä toimitusehdoissa lyhennettä ”viemäröinti”, ellei jäljempänä toisin sanota.
Ellei toisin sanota, näitä toimitusehtoja sovelletaan kiinteistön huleveden viemäröintiin, jos kiinteistö on liitetty tai liittymässä laitoksen hulevesiviemäriin.

1.8 Asiakas

Asiakkaalla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta osapuolta, joka on vesihuoltolaitoksen sopijapuoli.

1.9 Liittyjä

Liittyjällä tarkoitetaan asiakasta, joka on laitokseen liitettävän tai liitetyn kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija. Liittyjällä tarkoitetaan myös luovutuksensaajaa, jolle sopimus on siirretty kiinteistön omistajan tai omistajan vertaisen haltijan vaihtuessa.

1.10 Kuluttaja

Kuluttajalla tarkoitetaan kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua asiakasta, joka on luonnollinen henkilö ja joka tekee laitoksen kanssa sopimuksen liittymisestä tai laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä pääasiassa muuta tarkoitusta kuin elinkeinonharjoittamista varten. Siltä osin kuin ei toisin erikseen sanota, asiakasta koskevia ehtoja sovelletaan myös kuluttajaan. Niissä ehdoissa, joita sovelletaan ainoastaan kuluttajaan, viitataan asiakkaan sijasta kuluttajaan.

1.11 Kiinteistön haltija

Kiinteistön haltijalla tai muulla osapuolella (jälj. kiinteistön haltija) tarkoitetaan asiakasta, joka hallitsee laitoksen verkostoon liitettyä kiinteistöä tai rakennusta liittyjän
kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen perusteella, esimerkiksi liittyjän teollisuus- tai asuinkiinteistön päävuokralaisena.

1.12 Liittämiskohta

Liittämiskohdalla tarkoitetaan tonttijohtojen ja yleisten johtojen liittämiskohtaa.
Liittämiskohdassa katsotaan laitoksen vesijohto- ja viemäriverkoston –kunnossapito velvollisuus päättyväksi ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (kvv-laitteisto) kunnossapitovelvollisuus alkavaksi.
Liittämiskohtaa määrätessään laitos noudattaa, mitä vesihuoltolain 12 §:ssä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 218/2013) sanotaan.

1.13 Kvv-laitteisto

Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja (kvv-laitteistoja) ovat kiinteistön laitteistot talous-, sammutus-, jäte- sekä huleveden ja perustusten kuivatusvesien johtamiseksi.
Kiinteistön tonttijohtoja ovat tonttivesijohto ja tonttiviemärit niihin kuuluvine venttiileineen. Tonttivesijohto on talousveden johtamista varten asennettu liittämiskohdan ja kiinteistön vesimittarin välinen johto. Tonttiviemäri on liittämiskohdan ja rakennuksen välinen viemäri, joka on asennettu jäteveden johtamista varten (jäteveden tonttiviemäri). Tonttiviemäri on myös liittämiskohdan ja kiinteistön hulevesilaitteiston välinen huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamiseksi asennettu viemäri (huleveden tonttiviemäri).

1.14 Tuuletusviemäri

Tuuletusviemäri on säädöksissä tai viranomaisten antamissa määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettu putki viemärin paineenvaihteluiden tasaamiseksi ja viemärin tuulettamiseksi. Rakennukseen tehdään vähintään yksi ulkoilmaan johtava tuuletusviemäri.

1.15 Toiminta-alue

Toiminta-alue on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu kunnan hyväksymä alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa säädetään.

1.16 Viemärivesi

Viemärivedellä tarkoitetaan jätevettä, joka johdetaan kiinteistöltä laitoksen jätevesiviemäriin. Viemärivedellä tarkoitetaan myös hulevettä ja perustusten kuivatusvettä, jota johdetaan tai kulkeutuu kiinteistöltä laitoksen viemäriin.
Se, minkä tässä kohdassa mainitun veden vastaanottamista kulloinkin tarkoitetaan, määräytyy sen mukaan, mitä vettä/vesiä asiakkaan kiinteistöltä johdetaan laitoksen
viemäriin.

1.17 Viemäri

Viemärillä tarkoitetaan jätevesiviemäriä. Viemärillä tarkoitetaan myös hulevesiviemäriä silloin, kun laitos huolehtii huleveden viemäröinnistä.
Erillisviemärillä tarkoitetaan sellaista jätevesiviemäriä, jossa johdetaan vain jätevettä.
Lisäksi erillisviemärillä tarkoitetaan sellaista hulevesiviemäriä, jossa johdetaan vain hulevettä ja perustusten kuivatusvettä. Sekaviemärillä tarkoitetaan sellaista jätevesiviemäriä, jossa laitoksen jätevesi, hulevesi ja perustusten kuivatusvesi johdetaan samassa viemärissä.

1.18 Hulevesi

Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Mitä näissä toimitusehdoissa sanotaan hulevesistä, koskee lisäksi perustusten kuivatusvesiä.

1.19 Taksa, hinnasto, palvelumaksuhinnasto

Taksalla tai hinnastolla tarkoitetaan asiakirjaa, jossa ilmoitetaan maksut, joita laitos perii laitoksen verkostoon liittymisestä ja vesihuollon ja/tai hulevesiviemäröinnin käytöstä. Lisäksi laitoksella voi olla erillinen palvelumaksuhinnasto laitoksen tarjoamista muista palveluista.


2. Liittäminen

2.1 Liittämiskohdan yksilöiminen

Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen rakennuslupa-asiakirjoihin ja sopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Jos merkinnät poikkeavat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.

2.2 Huleveden erottaminen

Kiinteistö, joka liittyy tai on liittynyt laitoksen jätevesiviemäriin, on laitoksen antamassa kohtuullisessa määräajassa, kuitenkin enintään kolmen vuoden kuluessa, velvollinen liittymään myös laitoksen hulevesiviemäriin, jos laitos hoitaa alueen hulevesiviemäröinnin.
Mikäli laitos muuttaa tai on muuttanut sekaviemäröintijärjestelmän erillisviemäröinniksi tai ei ota enää vastaan hulevesiä jätevesiviemäriin vesihuoltolain 17 d §:n mukaan, laitos ilmoittaa kiinteistölle kohtuullisen ajan, kuitenkin enintään kolme vuotta, jonka kuluessa kiinteistö on velvollinen erottelemaan jätevedet sekä hulevedet ja liittymään laitoksen erillisiin jätevesi- ja hulevesiviemäreihin.
Jos laitos ei hoida alueella hulevesiviemäröintiä, mutta siellä on toinen laitos, joka siitä huolehtii, liittyjä sopii liittymisestä tämän laitoksen hulevesiviemäriin edellä mainitulla tavalla.
Siitä huolimatta, mitä edellä tässä kohdassa sanotaan liittymisestä, kiinteistöä ei tarvitse liittää laitoksen hulevesiviemäriin, jos vesihuoltolaissa tarkoitettu liittämisvelvollisuus ei koske sitä viranomaisen myöntämän vapautuksen johdosta tai muusta syystä.
Jos kiinteistöllä ei ole velvollisuutta liittyä laitoksen hulevesiviemäriin, kiinteistö huolehtii hulevesiensä käsittelystä muulla tavoin. Jos alueella on kunnan hulevesiviemäri tai muu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kunnan hulevesijärjestelmä, kiinteistö sopii kunnan kanssa hulevesiensä johtamisesta siihen, ellei niitä voi käsitellä kiinteistöllä tai ellei viranomainen muuten toisin päätä.

Huleveden ja jäteveden johtaminen samassa viemärissä katsotaan jäteveden viemäröinniksi. Silloin, kun hulevettä johdetaan samassa viemärissä kuin jätevettä, laitos voi periä korotettua maksua siten kuin siitä sanotaan laitoksen taksassa tai hinnastossa.

2.3 Liittymishakemus/lausunto

Liittyjä antaa liittymishakemuksessa tiedot kiinteistön käyttötarkoituksesta, arvion vedenkulutuksesta ja viemärivesien määrästä ja laadusta, asian harkinnassa tarvittavat mahdolliset muut laitoksen erikseen määrittelemät selvitykset sekä sellaiset asemaja pääpiirustukset, joihin laitos merkitsee vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreiden padotuskorkeudet.
Liittyjä esittää tonttijohtoja ja tonttijohtojen ainetta, kokoa ja niihin liitettäviä laitteitakoskevat suunnitelmat laitoksen hyväksyttäviksi ennen asentamista. Laitoksen hyväksyntä ei vapauta kiinteistöä vastuusta asentamistaan tonttijohdoista ja niihin liitettävistä laitteista.

2.4 Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella

Laitos voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitämään johdot laitoksen vesijohdosta tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella.
Tässä kohdassa sanottua sovelletaan myös liittymiseen laitoksen hulevesiviemäriin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella, tai sen jälkeen, kun kunta on päättänyt vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitetusta alueesta, tämän alueen ulkopuolella.

2.5 Liittyminen erityisehdoin

Laitos päättää tapauskohtaisesti tilapäisen liittyjän liittymisehdoista tai sellaisten tehtaan, laitoksen, yrityksen, liikkeen tai muun vesihuoltolain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun liittyjän liittymisehdoista, joka vedenkulutuksensa tai viemäreihin johtamansa viemäriveden laadun tai määrän vuoksi saattaisi vaikeuttaa vesihuoltolaitoksen toimintaa.
Ellei toisin sovita tai olosuhteista muuta johdu, noudatetaan em. liittyjien ja laitoksen kesken soveltuvin osin näitä yleisiä toimitusehtoja. Laitos voi määritellä sopimusehdot tarpeellisilta osiltaan näistä yleisistä toimitusehdoista poikkeavina tai niitä täydentävinä.


3. Sopimus

 

3.1 Vesihuollon sopimukset

Vesihuollon sopimuksia ovat liittymis- ja käyttösopimus sekä erillinen laskutussopimus (jälj. käyttösopimus).
Liittymis- ja käyttösopimus koskee kiinteistön liittämistä laitoksen verkostoon ja laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat liittyjä ja laitos. Käyttösopimus koskee laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat kiinteistön liittyjä, haltija ja laitos. Sopimukset tehdään kirjallisesti tai sähköisesti.
Laitoksella on oikeus vedota asiakkaan kanssa tekemäänsä sopimukseen huolimatta siitä, mitä liittyjä ja kiinteistön haltija ovat keskenään sopineet kiinteistön vesihuollosta tai huleveden viemäröinnistä.

3.2 Sopiminen liittymisestä

Kun laitos on hyväksynyt liittymishakemuksen tai antanut lausunnon kohdan 2.3 mukaisista asioista, tehdään liittyjän ja laitoksen kesken sopimus liittymisestä ja käytöstä
(liittymis- ja käyttösopimus).
Laitos määrittelee sopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä ja hulevesiviemärissä kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa.
Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. Asiakkaan tulee suojata padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäröidyt tilansa vahinkojen välttämiseksi.

3.3 Sopiminen käytöstä

Kiinteistöllä, jota voimassaoleva liittymissopimus koskee, tulee olla voimassa myös käyttösopimus. Liittyjän ja laitoksen välinen käyttösopimus tehdään samanaikaisesti ja samalla asiakirjalla kuin liittymissopimus ja se on voimassa toistaiseksi.
Laitos voi tehdä käyttösopimuksen myös kiinteistön haltijan kanssa, kun liittyjä antaa siihen kirjallisen suostumuksensa ja jos laitoksella ei ole liittyjältä erääntyneitä maksuja koskevia saatavia. Lisäksi laitos voi edellyttää, että kiinteistöä koskeva liittymismaksu on maksettu ennen käyttösopimuksen tekemistä. Jos samalla kiinteistöllä on useita haltijoita (muita kuin liittyjä), näiden kanssa tehdään yksi käyttösopimus. Liittyjä vastaa viime kädessä kiinteistön haltijan erääntyneistä vesihuoltomaksuista.
Muun kuin liittyjän kanssa käyttösopimus voidaan tehdä myös määräajaksi. Jos muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta.
Kun kiinteistön haltijan ja laitoksen välisen käyttösopimuksen voimassaolo päättyy irtisanomisen tai määräajan kulumisen johdosta, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta ilman eri toimenpiteitä päättymispäivästä alkaen.

3.4 Sopimusehtojen muuttaminen

Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu jäljempänä kohdassa 4.2.
Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

3.5 Sopimuksen irtisanominen

 

3.5.1 Liittymis- ja käyttösopimus

Laitos saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen, jos sopimuksen pitäminen voimassa on kiinteistön vedenkulutuksen tai kiinteistöltä viemäriin johdettavan jäteveden, huleveden tai perustusten kuivatusveden laadun tai määrän olennaisen muuttumisen vuoksi kohtuutonta.
Laitos saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen myös silloin, kun vesihuoltopalvelun käyttö on lakannut ja kiinteistö on jäänyt asumattomaksi muuten kuin tilapäisesti eikä laitokselle ole ilmoitettu muuta laskutusosoitetta ja laitoksen lähettämät laskut ovat maksamatta vähintään kolmelta vuodelta. Jos liittymismaksu on palautuskelpoinen, noudatetaan tällöin, mitä sen palauttamisesta on sopimusehdoissa määrätty.
Liittyjä saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen laitoksen toiminta-alueella vain, jos kiinteistölle on myönnetty vapautus liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 §:n perusteella.
Mikäli liittyjä tällöin irtisanoo vesilaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen ja pitää voimassa sopimuksen viemärilaitoksen kanssa, erottaa vesilaitos liittyjän kustannuksella tämän vesilaitteet verkostosta. Viemärilaitoksen käyttömaksun perusteena on veden mittaus kohdan 5.2 mukaisesti tai arvioitu vuosikulutus.
Kun liittymissopimus päättyy, päättyy myös kiinteistöä koskeva käyttösopimus.
Edellä tässä kohdassa sanottu ei estä laitosta irtisanomasta liittymis- ja käyttösopimusta, jos laitoksen verkostoon liitetty kiinteistö jää laitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle toiminta-alueen supistamisen takia. Sopimuksen irtisanominen toiminta-alueen supistamisen takia edellyttää kuitenkin, että kiinteistön vesihuolto voidaan turvata siten kuin vesihuoltolain 8 a §:ssä ja 24 §:n 5 momentissa säädetään.

3.5.2 Käyttösopimus

Laitos saa irtisanoa käyttösopimuksen, jos vesihuollon palvelu on keskeytetty näiden ehtojen kohdan 3.13 perusteella ja sopimuksen voimassapitäminen on kohtuutonta.
Lisäksi käyttösopimus päättyy ilman irtisanomista, kun liittymissopimus irtisanotaan.
Muun asiakkaan kuin liittyjän tulee irtisanoa laitoksen kanssa tekemänsä käyttösopimus luopuessaan kiinteistön hallinnasta. Asiakas ilmoittaa laitokselle käyttösopimuksen irtisanomisesta viimeistään kaksi viikkoa ennen sopimuksen haluttua päättymisajankohtaa. Jos sopimusta ei irtisanota, se päättyy viimeistään, kun liittymissopimus irtisanotaan.
Ilmoituksen saatuaan laitos ilmoittaa siitä liittyjälle. Samalla laitos muistuttaa liittyjää siitä, että liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta noudatetaan kiinteistön haltijan sopimuksen päättymispäivästä alkaen.

3.5.3 Yhteiset ehdot

Silloin kun asiakkaalla on oikeus irtisanoa laitoksen kanssa tekemänsä sopimus, irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisesti vähintään kaksi viikkoa ennen haluttua sopimuksen päättymisajankohtaa. Laitoksen pyytäessä tulee asiakkaan ilmoittaa sopimuksen päättymispäivän mittarinlukema laitokselle.
Liittymis- ja käyttösopimuksen päättyessä laitoksella on oikeus erottaa liittyjän kustannuksella kiinteistön laitteistot verkostaan. Kun kiinteistön haltijan käyttösopimus päättyy, laitoksella on oikeus erottaa tämän kustannuksella kiinteistön laitteistot verkostaan, jos liittyjän liittymis- ja käyttösopimus ei ole voimassa. Sopimuksen irtisanominen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuutensa täyttämisestä eikä aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta.
Laitos ei vastaa sopimuksen päättymisen jälkeen asiakkaalle, kiinteistölle tai kolmannelle vedestä tai viemärivedestä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

3.6 Uuden sopimuksen tekeminen sopimuksen päätyttyä

Mikäli liittymis- ja käyttösopimuksen päättymisen jälkeen kiinteistölle halutaan hankkia vettä tai johtaa sieltä viemärivettä, on liittyjän ja laitoksen tehtävä uusi liittymis- ja
käyttösopimus.
Uuden sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle uudelleen verkostoon liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.

3.7 Muutoksista ilmoittaminen

Asiakas ilmoittaa laitokselle, jos liittymissopimuksen tekemisen jälkeen kiinteistöllä olevaa rakennusta laajennetaan tai sinne rakennetaan uusi rakennus. Asiakas ilmoittaa laitokselle myös, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu tai sen vedentarve tai viemäriveden määrä kasvaa tai sen viemäriveden laatu muuttuu olennaisesti siitä, mitä on sovittu kiinteistön liittyessä.
Liittyjä vastaa edellä mainittujen ilmoitusten tekemisestä laitokselle myös silloin, kun kiinteistö on jonkun muun kuin liittyjän käytössä.

3.8 Uuden sopimuksen tekeminen kiinteistön käyttötarkoituksen muuttumisen, laajennuksen, yms. syyn takia

Jos kiinteistön tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu olennaisesti tai siten, että kiinteistön liittymiseen olisi sovellettava kohtaa 2.5 tai viemärivesien pitoisuuksia ja määrää koskevat viranomaisten määräämät lupaehdot muuttuvat tai jos lainsäädännön tai valtakunnallisten määräysten, ohjeiden tai lupaehtojen muutokset muutoin edellyttävät, asiakas on velvollinen tekemään laitoksen kanssa uuden sopimuksen. Lisäksi asiakas on velvollinen tekemään laitoksen kanssa muutosta vastaavan sopimuksen edellä kohdassa 3.7 tarkoitetusta laajennuksesta tai lisärakentamisesta.

3.9 Asiakkaan velvollisuus ilmoittaa edellä kohdissa 3.7 ja 3.8 tarkoitetuista muutoksista

Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kiinteistön tai sen osan käyttötarkoituksen muuttumisesta, rakennuksen laajentamisesta tai lisärakentamisesta vähintään kuukautta ennen kuin tilat otetaan käyttöön tai muutos muuten tapahtuu.

3.10 Sopimuksen siirto

Liittyjä ilmoittaa luovutuksensaajalle erääntyneistä maksuista ennen kuin kiinteistön luovutuksesta on sovittu.
Liittyjä ilmoittaa kirjallisesti tai sähköisesti laitokselle kiinteistön luovutuksesta kuukauden kuluessa luovutuspäivästä. Liittyjä sitoutuu sisällyttämään luovutuskirjaan ehdon, jonka nojalla liittyjän sopimus siirretään luovutuksensaajalle ja jonka nojalla luovutuksensaaja sitoutuu noudattamaan kaikkia sen ehtoja.
Luovutuksensaaja tulee sopijapuoleksi, kun laitos on hyväksynyt sopimuksen siirron.
Laitos ilmoittaa luovutuksensaajalle siirron hyväksymisestä ja sopii liittymis- ja käyttösopimuksen tekemisestä luovutuksensaajan kanssa.
Siirron hyväksyminen edellyttää, että liittymismaksu on maksettu ja muut sopimuksen ehdot täytetty tai luovutuksensaaja on ottanut edellä mainitut velvoitteet nimenomaisesti vastattavakseen. Muussa tapauksessa luovutuksensaaja katsotaan uudeksi liittyjäksi, jonka kanssa tehdään uusi liittymis- ja käyttösopimus ja jolta veloitetaan liittymismaksu.

Kiinteistön luovutuksella tarkoitetaan edellä tässä kohdassa toimenpidettä, jonka seurauksena kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija vaihtuu.

3.11 Velvoitteista huolehtiminen

Liittyjä ei voi ilman laitoksen hyväksyntää siirtää sopimukseen perustuvia maksu- tai muita velvoitteitaan vuokralaiselle tai kolmannelle. Sopimuksen irtisanomisesta, siirtämisestä tai uuden sopimuksen tekemisestä huolimatta asiakas on velvollinen hoitamaan sopimuksensa mukaiset maksu- tai muut velvoitteet.
Kun liittyjä vastaa sopimuksensa perusteella vuokralaisen tai kolmannen vesihuoltomaksuista, laitos ilmoittaa olennaisesta maksuviivästyksestä liittyjälle, ellei laiminlyöntiä ole maksukehotuksen jälkeen oikaistu kohtuullisessa ajassa.

3.12 Laitoksen oikeus sopimuksen siirtämiseen

Jos laitos lopettaa toimintansa ko. alueella tai vesi- tai viemäriverkosto luovutetaan toiselle omistajalle tai laitoksessa tapahtuu muita tähän verrattavia uudelleenjärjestelyjä, laitos voi siirtää laitoksen ja asiakkaan välisen sopimuksen toiselle omistajalle siirtohetken mukaisine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Siirronsaaja ilmoittaa siirrosta asiakkaille viimeistään ensimmäisen laskun yhteydessä, mutta siirto on voimassa ilmoituksesta riippumatta.

3.13 Palvelun keskeyttäminen

Palvelun keskeyttämisen edellytykset
Laitoksella on oikeus keskeyttää veden toimittaminen sekä jäteveden, huleveden ja
perustusten kuivatusveden vastaanottaminen ja erottaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot (kvv-laitteistot) laitoksen vesijohdosta ja/tai viemäristä, jos

a) asiakas ei kirjallisesta huomautuksesta huolimatta huolehdi siitä, että kvv-laitteistot ovat kohdassa 8.2 mainittujen määräysten ja muiden säädösten edellyttämässä kunnossa eikä laitoksen asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa suorita laitoksen vaatimia toimenpiteitä sellaisten häiriöiden poistamiseksi, jotka vahingoittavat tai voivat vahingoittaa laitoksen laitteita taikka voivat vaikuttaa haitallisesti veden tai viemäriveden laatuun, määrään tai paineeseen.

b) asiakas anastaa tai yrittää anastaa vettä, murtaa luvatta vesimittarin sinetin tai käyttää vettä eikä tee sopimusta laitoksen kanssa tai antaa muun kiinteistön liittyä tonttivesijohtoonsa tai –viemäriinsä ilman, että siitä on sovittu laitoksen kanssa.

c) asiakas kirjallisesta muistutuksesta huolimatta olennaisesti laiminlyö maksuvelvollisuutensa. Veden toimittamista ja viemäriveden vastaanottamista ei kuitenkaan voida keskeyttää kuluttajalta tai asuinkäytössä olevalta pienkiinteistöltä, jos tällaisen asiakkaan maksamatta oleva maksu tai useampi maksu yhteensä ei ole vähintään 300 euroa tai jos vanhimman maksamatta olevan laskun eräpäivästä ei ole kulunut vähintään kolmea kuukautta.
Asuinkäytössä olevalla pienkiinteistöllä tarkoitetaan edellä tässä kohdassa omakotitaloa tai asunto-osakeyhtiömuotoista pari- tai rivitaloa, jossa asuu kaksi tai muutama
kuluttajataloutta.

d) asiakas muulla tavoin olennaisesti rikkoo tai laiminlyö lainsäädännöstä, lainsäädännön perusteella annetuista viranomaismääräyksistä, tai sopimuksesta johtuvat velvoitteensa.

e) muu asiakas kuin kuluttaja on asetettu konkurssiin eikä konkurssipesä tee laitoksen kanssa sopimusta konkurssiin asettamisen jälkeen syntyvien saatavien maksamisesta tai kiinteistö on ulosmittauksessa liittyjän veloista eikä vakuutta maksujen suorittamisesta ole annettu.

3.14 Keskeyttämisen toteuttaminen

Laitos saa keskeyttää veden toimittamisen sekä viemäriveden vastaanottamisen aikaisintaan viiden viikon kuluttua siitä, kun keskeyttämisen uhkasta on ensimmäisen
kerran ilmoitettu asiakkaalle eikä laiminlyöntiä tai velvoitteiden rikkomista ole oikaistu ajoissa ennen ilmoitettua keskeyttämisajankohtaa.
Jos toiminta on kuitenkin omiaan aiheuttamaan välitöntä vaaraa tai huomattavaa haittaa laitoksen käytölle taikka terveydelle tai ympäristölle tai jos muu asiakas kuin kuluttaja on asetettu konkurssiin, veden toimittaminen sekä viemäriveden vastaanottaminen saadaan keskeyttää välittömästi.
Palvelun toimittaminen voidaan keskeyttää myös asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä väliaikaisesti. Keskeytystä on pyydettävä, mikäli mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua keskeyttämisajankohtaa kirjallisesti. Asiakkaan halutessa pyytämästään keskeytyksestä huolimatta ylläpitää mahdollisuuden vesihuoltopalvelun käyttöön, asiakkaan on maksettava tästä ylläpidosta voimassaolevat laitoksen taksan/hinnaston mukaiset maksut.
Laitos ei vastaa verkostosta erottamisesta johtuvista veden toimittamisen ja/tai viemäriveden poisjohtamisen ja vastaanoton keskeytyksestä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä.
Palvelun keskeyttäminen tai irtisanominen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuutensa täyttämisestä eikä aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta.

3.15 Kuluttajaa koskeva erityisehto

Kun asiakas on näiden toimitusehtojen kohdassa 1.10 tarkoitettu kuluttaja, maksun
laiminlyönnin osalta sovelletaan asiakkaaseen lisäksi seuraavaa ehtoa:
Jos maksun laiminlyönti aiheutuu kuluttajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut vakavan sairauden tai työttömyyden taikka muun niihin rinnastettavan erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, ja asiakas on tällaisista maksuvaikeuksista ilmoittanut laitokselle, veden toimittaminen sekä viemäriveden vastaanottaminen saadaan keskeyttää aikaisintaan kymmenen viikon kuluttua siitä, kun keskeyttämisen uhkasta on ensimmäisen kerran ilmoitettu asiakkaalle.
Kuluttaja ilmoittaa laitokselle kirjallisesti laskun maksamisen esteenä olevasta seikasta heti, kun se on kuluttajan tiedossa. Ilmoitus ei vapauta kuluttajaa maksuvelvollisuudestaan.

3.16 Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen

Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat.
Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä
aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.


4. Maksut

4.1 Vesihuoltolaitoksen maksut

Laitos perii taksassa tai hinnastossa ja palvelumaksuhinnastossa määrättyjä maksuja.

4.2 Maksujen muutokset

Laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista:

  • lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös
  • muu erityinen syy olosuhteiden olennaisesti muututtua
  • Lisäksi laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan niin, että sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista:
    • hinnoittelu- ja sopimusjärjestelmien uudistaminen
    • laitoksen käyttö- sekä peruskorjaus- ja uusinvestointikustannusten muutos, ottaen huomioon, että vesihuoltolain mukaan laitoksen kaikki kustannukset tulee kattaa maksuilla
    • ympäristön- ja terveydensuojelusta, luonnonvarojen käytöstä, maankäytön rajoituksista aiheutuvat kustannukset tai näiden kustannusten muutos

Lisäksi laitoksella on aina oikeus tehdä maksuihin ja taksarakenteeseen vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.

4.3 Ilmoittaminen maksujen ja taksarakenteen muutoksista

Maksujen muutoksista ja muutosten perusteista sekä taksarakenteen muutoksesta laitos ilmoittaa asiakkaalle vähintään kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Ilmoitus on tehtävä selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla ja se voidaan esimerkiksi lähettää laskun yhteydessä erillisenä tiedotteena asiakkaan laskutusosoitteeseen. Jos asiakkaan laskut lähetetään verkkopankkiin, laitos lähettää lisäksi ilmoituksen kiinteistön postiosoitteeseen tai asiakkaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.


5. Mittaus

5.1 Vedenkulutus ja viemäriveden määrä

Vedenkulutus todetaan laitoksen asentamalla vesimittarilla tai poikkeustapauksessa laitoksen suorittamalla arvioinnilla.
Asiakkaan tulee seurata vedenkulutustaan ja sen muutoksia. Asiakkaan tulee olla riittävästi selvillä kiinteistöltä viemäriin johdettavan viemäriveden määrästä ja ilmoitettava laitokselle sellaiset kiinteistöllä tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat olennaisesti viemäriveden määrään.

5.2 Mittarin asentaminen

Laskutukseen käytettävän vesimittarin omistaa laitos. Laitos asentaa yhden vesimittarin kutakin vesiliittymää kohden, ellei toisin sovita. Laitos määrää vesimittareiden tyypit ja koot. Asennukseen kuuluvat työt ja tarvikkeet venttiileineen, liitoskappaleineen jne. maksaa liittyjä, jonka omaisuudeksi nämä jäävät.
Laitoksen ei tarvitse asentaa mittaria huleveden laskuttamista varten, vaan laitos voi tarvittaessa arvioida kiinteistöltä laitoksen viemäriin johdettavan huleveden määrän.
Jätevesiviemäriin liittymisen edellytyksenä on liittyjän vedenkulutuksen mittaus. Laitos asentaa liittyjän kustannuksella vesimittarin kiinteistön vedenkulutuksen toteamiseksi jäteveden määrän laskuttamista varten myös silloin, kun kiinteistö on liitetty vain viemäriin ja ottaa vettä omasta vesilähteestä. Mikäli asiakkaan viemäröitävän jäteveden määrä poikkeaa merkittävästi vedenkulutuksesta, voidaan liittyjän kustannuksella järjestää jäteveden mittaus, joka toimii jäteveden laskutusperusteena. Laitoksen ei kuitenkaan tarvitse asentaa vesi- ja/tai jätevesimittaria, jos vedenkulutus ja/tai jätevesimäärä on erityisestä syystä vähäinen tai jos laitos muusta poikkeuksellisesta syystä arvioi kiinteistön vedenkulutuksen.
Mittauksen järjestämisestä päättää laitos ja mittauksesta peritään vahvistettu mittarimaksu jokaista mittauspistettä kohden. Mittaritilan viranomaisohjeet on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

5.3 Mittaritila

Asiakas on velvollinen korvauksetta varaamaan vesimittarille viranomaisohjeiden mukaan rakennetun, lämpimän ja lattiakaivolla varustetun tilan. Vesimittarille voidaan kuitenkin erityisestä syystä varata sellainen tila, jossa ei ole lattiakaivoa.
Laitos ei vastaa viranomaisten ohjeiden vastaisesti rakennetussa ja kunnossapidetyssä mittaritilassa aiheutuvista vahingoista tai lattiakaivon puuttumisesta aiheutuvista vahingoista.

5.4. Pääsy asiakkaan kiinteistölle mittarista johtuvien toimenpiteiden takia

Asiakas on velvollinen huolehtimaan siitä, että laitos voi esteettä suorittaa mittarin lukemiseen, asentamiseen, huoltoon, vaihtamiseen yms. liittyvät toimenpiteet. Asiakas sopii laitoksen kanssa ajankohdasta, jona laitos voi tulla suorittamaan kiinteistölle edellä tarkoitettuja toimenpiteitä uhalla, että laitos sulkee tonttiventtiilin. Jos asiakas ei järjestä laitokselle esteetöntä pääsyä kiinteistölle ja mittaritilaan edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamiseksi, asiakas vastaa tästä aiheutuvista vahingoista.

5.5 Luenta

Laitoksella on oikeus järjestää vesimittareiden kaukoluenta. Luennan järjestämiseksi laitoksella on oikeus asentaa ja käyttää kiinteistöön asennettuja, luentaan tarvittavia laitteistoja. Laitoksella on oikeus seurata, tallentaa ja käyttää kiinteistöltä kaukoluettua mittaustietoa ja -historiaa verkostovuotojen etsintään ja verkoston tilan määritykseen. Laitoksella ei kuitenkaan ole velvollisuutta seurata kiinteistön vedenkulutusta, ellei palvelusta ole erikseen kirjallisesti toisin sovittu.
Laitos lukee kaukoluettavat vesimittarit laskutusta varten ja suorittaa laskutuksen mahdollisuuksien mukaan kulutuslukemien perusteella. Asiakas ei saa yrittää tahallisesti estää mittarin kaukoluentaa.
Muussa tapauksessa laitos lukee vesimittarit tarpeen mukaan. Asiakkaan tulee kuitenkin pyydettäessä toimittaa laskutusta varten tarvittavat lukematiedot laitoksen määrääminä aikoina. Ellei mittarin lukemaa ole toimitettu määräajassa tai luennasta ole erikseen toisin sovittu laitoksen kanssa, laitoksella on oikeus suorittaa laskutus arvion perusteella tai periä palvelumaksuhinnaston mukainen kohtuullinen korvaus suorittamastaan luennasta.
Asiakas on velvollinen ilmoittamaan vesilaitokselle vedenkulutusta koskevia tietoja ja sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat vedentoimitukseen sekä ilmoittamaan tai sallimaan vesilaitoksen ilmoittaa erilliselle viemärilaitokselle liittyjän vedenkulutuksen määrän.

5.6 Kunnossapito

Vesimittarin kunnossapitää kustannuksellaan laitos. Mikäli vesimittari on vaurioitunut asiakkaasta johtuvasta syystä, laitoksella on oikeus periä vaihdosta, huollosta ja korjauksesta aiheutuneet kulut asiakkaalta.
Ainoastaan laitoksella on oikeus asentaa, korjata, poistaa, kytkeä tai tarkistaa vesimittari sekä murtaa sen sinetti.

5.7 Tilapäinen mittarin poisto

Jos asiakas tilapäisen käyttökatkoksen ajaksi haluaa, että laitos ottaa vesimittarin pois määräajaksi pakkasen, kiinteistöllä tehtävän työsuorituksen tai muun vaaran johdosta, on laitos palvelumaksuhinnaston mukaista korvausta vastaan velvollinen ottamaan mittarin pois sekä asentamaan mittarin uudestaan paikoilleen. Asiakkaan on kirjallisesti tai sähköisesti pyydettävä mittarin poistoa vähintään kaksi viikkoa ennen määräaikaa.

5.8 Mittaustarkkuus

Mittaustarkkuuteen sovelletaan turvatekniikan keskuksen tai muun viranomaisen, jolle asia säädösten mukaan kulloinkin kuuluu, antamia määräyksiä. Vesimittarin katsotaan mittaavan oikein, jos tarkistuksessa todettu virhenäyttämä on pienempi kuin +- 5% kuormituksen ollessa likimain nimellisvirtaaman suuruinen, ellei viranomaisten määräyksistä muuta johdu.

5.9 Tarkistaminen

Laitos huolehtii siitä, että laitoksen käyttämät vesimittarit tarkistetaan siten kuin siitä laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai määrätään.
Ellei toisin säädetä, laitos voi tarkistaa vesimittarit kustannuksellaan määrävälein tai vaihdon yhteydessä.

Lisäksi laitos tarkistaa vesimittarin asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä. Asiakkaalla on oikeus olla läsnä tarkistuksessa. Toimenpiteestä tehdään pöytäkirja.
Jos asiakkaan tilaamassa tarkistuksessa vesimittarin todetaan näyttävän edellä kohdassa 5.8 tarkoitettujen määräysten mukaisesti oikein, laitos veloittaa asiakkaalta kulloinkin voimassa olevan, kohtuullisen tarkistusmaksun. Muussa tapauksessa tarkistuskulut maksaa laitos.
Jos mittareita ei tarkisteta määrävälein tai vaihdon yhteydessä tai mittareita ei varastoida vaihdon jälkeen myöhemmin tehtävää tarkistusta varten ja myöhemmin, kuitenkin vuoden sisällä mittarin vaihdosta todetaan, että mittari on mitannut väärin ja asiakkaalta on sen takia veloitettu liikaa käyttömaksua, laitos antaa asiakkaalle jäljempänä 6.3 -kohdassa tarkoitetun hyvityksen. Tässä tapauksessa mittarin katsotaan mitanneen väärin, jos seuraavassa luennassa ilmenee, että asiakkaan vuosikulutus on muuttunut olennaisesti mittarin vaihdon jälkeen eikä kiinteistön olosuhteissa tai kvvlaitteissa ole tapahtunut muutosta.


6. Laskutus

6.1 Lasku

Laskusta on käytävä riittävän selkeästi ilmi laskutuksen perusteena käytetyt kulutusja yksikköhintatiedot, laskutuskausi sekä erillisistä toimenpiteistä perityt maksut.
Laitoksella on oikeus perustaa laskutus kaukoluettavaan vesimittariin. Laitos suorittaa kaukoluennan ja laskuttaa asiakasta kulloinkin voimassa olevan käytännön mukaan, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Laitos voi perustaa laskutuksen arvioon, mikäli kaukoluennan suorittaminen ei ole mahdollista. Tällöin laitos on oikeutettu laskuttamaan käyttömaksut vesimittarin luennan perusteella edellisiin laskutuskausiin tai arviointiin perustuvina erinä, jolloin lopullinen maksu määrätään mittarin luennassa todetun tai laitoksen pyynnöstä tapahtuneen, asiakkaan ilmoittaman mittarinluennan mukaisen todellisen kulutuksen perusteella.
Laitos tarkistaa asiakkaan pyynnöstä arvioituun kulutukseen perustuvaa laskutusta, kun arviolaskutuksen perustana olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai tarkistamiseen on muuten perusteltua syytä.
Arviolaskutusta käytettäessä laitos hyvittää asiakkaalle liikaa maksetun ja lisäveloittaa puuttuvan määrän. Hyvitykselle tai lisäveloitukselle ei suoriteta korkoa. Mikäli hyvitettävä tai veloitettava määrä on alle 30 euroa (sis.alv), laitos suorittaa tai perii sen seuraavassa laskussa.

6.1.1 Laskun lähettäminen ja maksaminen

Laskut lähetetään asiakkaan ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Laskut on maksettava viimeistään laskuun merkittynä eräpäivänä. Laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on oltava vähintään kolme viikkoa. Jos asiakas on muu kuin kuluttaja, sopijapuolet voivat sopia myös lyhyemmästä erääntymisajasta. Asiakas vastaa sopimuksensa perusteella laskun maksamisesta myös silloin, kun se lähetetään asiakkaan pyynnöstä kolmannelle.

6.1.2 E-Lasku

Laitoksella on käytössään e-laskutus -mahdollisuus. Asiakas voi siirtyä e-laskun käyttöön pankkinsa e-laskupalvelussa. E-lasku katsotaan saapuneeksi asiakkaalle silloin, kun se on toimitettu asiakkaan verkkopankkiin. Asiakas vastaa e-laskun käsittelystä ja maksamisesta Laitoksella tai pankilla ei ole velvolliisuutta toimittaa e-laskua muussa muodossa, jos asiakkaalla on e-lasku käytössä.

6.2 Maksun laiminlyönti

Jos asiakas laiminlyö laskun määräaikaisen maksamisen, on yliajalta maksettava lisäksi korkolain mukainen viivästyskorko. Jos eräpäivä ja maksettava määrä on määrätty ennalta, viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lukien. Jos eräpäivää ja maksettavaa määrää ei ole määrätty ennalta, viivästyskorkoa voidaan periä aikaisintaan 30 päivän kuluttua laskun lähettämispäivästä. Jokaisen maksumuistutuksen lähettämisestä laitos perii palvelumaksuhinnastossa määrätyn maksun.
Asiakkaalle lähetetään vähintään yksi maksumuistutus ennen saatavien siirtämistä perintään. Maksumuistutus lähetetään aikaisintaan kahden viikon kuluttua laskun eräpäivästä.

6.3 Hyvitys/ lisäveloitus

Asiakas voi tehdä laitokselle laskua koskevat huomautukset kirjallisesti tai suullisesti taikka sähköisesti. Huomautuksen tekeminen ei vapauta asiakasta laskun määräaikaisesta maksamisesta, paitsi jos laskun eräpäivä tai määrä on selvästi virheellinen ilmeisen kirjoitusvirheen johdosta.
Jos huomautus osoittautuu aiheelliseksi tai laitos muutoin huomaa laskuttaneensa virheellisesti, laitos hyvittää asiakkaalle tai veloittaa asiakkaalta puuttuvan määrän.
Hyvityksestä tai lisäveloituksesta ei makseta korkoa.
Laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheen perusteella laitoksella on oikeus lisäveloitukseen ja asiakkaalla oikeus hyvitykseen. Laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saatavia laitos ja asiakas voivat vaatia enintään vuoden ajalta.
Asiakas voi kuitenkin vaatia laitoksen tekemään laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saataviaan virheen koko vaikutusajalta, ei kuitenkaan kolmea vuotta pidemmältä ajalta, jos laskutus-, mittaus- ja mittarin luentavirheen syntymisajankohta ja sen vaikutus laskutukseen voidaan jälkeenpäin todeta.
Laitos laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä ja perii jätevesimaksut liittymis- ja käyttösopimuksen mukaan.

Hyvitys tai lisäveloitus suoritetaan laskutuksen yhteydessä tai erikseen mittauslaitteiden tarkistukseen, asiakkaan aikaisempiin kulutusmääriin tai muihin tietoihin perustuvan, laitoksen suorittaman arvion nojalla. Lisäveloitukselle tai hyvitykselle ei suoriteta korkoa sen kertymisen ajalta. Lisäveloituksen maksamiselle on asiakkaalle myönnettävä kohtuullinen maksuaika. Jollei asiakas myönnetyssä ajassa maksa lisäveloituksesta aiheutunutta laskua, voidaan siitä tämän jälkeiseltä ajalta periä korkolain mukaista viivästyskorkoa.

6.4 Vakuus

Laitoksella on sopimusta tehtäessä oikeus pyytää asiakkaalta, joka ei ole kuluttaja,
kohtuullinen vakuus tai ennakkomaksu sopimukseen perustuvien saatavien maksamisesta. Laitos voi lisäksi vaatia asiakkaalta vakuuden tai vakuuden täydentämistä tai ennakkomaksua sopimuksen tekemisen yhteydessä ja sopimuksen voimassaoloaikana, jos asiakas on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa.
Mikäli laitos on erottanut asiakkaan verkostosta ja/tai purkanut sopimuksen maksuihin kohdistuvan laiminlyönnin takia, voi laitos vaatia vakuuden verkostoon kytkemisen tai uuden sopimuksen tekemisen yhteydessä. Em. syystä laitos voi vaatia vakuuden myös kuluttajalta.

Laitos voi vaatia asiakkaalta, joka on kuluttaja, kohtuullisen vakuuden tai vakuuden täydentämistä tai ennakkomaksua sopimuksen tekemisen yhteydessä ja sopimuksen voimassaoloaikana, jos asiakas on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa. Laitoksella tulee lisäksi olla sopimusta tehtäessä ja sen voimassa ollessa erittäin painava syy vakuus- tai ennakkomaksuvaateelleen. Erittäin painavia syitä voivat olla esimerkiksi:

  • veden toimittaminen kuluttajalle tai viemäriveden vastaanottaminen kuluttajalta on
    keskeytetty maksun laiminlyönnin takia;
  • laitoksella on kuluttajalta erääntyneitä veden toimittamiseen tai viemäriveden vastaanottamiseen liittyviä saatavia, joiden määrää voidaan pitää olennaisena; tai kuluttajan luottotiedoista ilmenee, että kuluttaja on ilmeisesti kyvytön suoriutumaan sopimukseen perustuvasta maksuvelvollisuudestaan.

Kun asiakas on velvollinen antamaan vakuuden tai ennakkomaksua tai täydentämään vakuutta sopimuksen tai näiden toimitusehtojen perusteella ja asiakas ei näin tee kohtuullisessa ajassa, tätä voidaan pitää olennaisena sopimusrikkomuksena, joka voi johtaa toimituksen keskeyttämiseen.
Vakuuden tai ennakkomaksun suuruus vastaa vähintään kolmen kuukauden ja enintään yhden vuoden arvioitua käyttömaksua. Laitos ei maksa vakuudelle tai ennakkomaksulle korkoa.
Laitos palauttaa asiakkaalle vakuuden sopimuksen päätyttyä välittömästi, kun loppulasku on maksettu ja mahdolliset muut sopimuksen mukaiset velvoitteet on suoritettu.
Sopimuksen pysyessä voimassa vakuus palautetaan viimeistään kahden (kuluttajalle yhden) vuoden kuluttua sen antamisesta, jollei asiakas ole vakuudenpitoaikana laiminlyönyt maksujaan olennaisesti. Jos asiakas ei ole kuluttaja, laitos ja asiakas voivat sopia vakuuden palauttamisesta muutakin.
Jos asiakas on vakuudenpitoaikana laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa olennaisesti ja vakuutta on käytetty asiakkaan maksuihin, jäljelle jäänyt osa vakuudesta palautetaan sopimuksen päättyessä. Palauttamisesta huolimatta laitos voi vaatia uuden vakuuden, jos edellä tässä kohdassa tarkoitetut laiminlyönnit alkavat uudestaan.
Ennakkomaksuna voidaan periä asiakkaalta etukäteen sovitut maksut, jotka erääntyvät myöhemmin. Siltä osin kuin ennakkomaksua ei käytetä maksuihin niiden eräpäivänä, laitos hyvittää asiakkaalle ennakkomaksun eräpäivää seuraavien laskujen yhteydessä.
Vakuuden tai ennakkomaksun luovuttamisen sijasta laitos ja asiakas voivat sopia sopimuksen mukaisten maksujen maksamisesta ennakkoon. Palaamisesta tavanomaiseen maksuaikatauluun noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä tässä kohdassa vakuuden palauttamisesta on sanottu.


7. Laitoksen toiminta ja keskeytykset

7.1 Laitoksen toiminta

Laitos toimittaa talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaista talousvettä, valvoo veden laatua verkostossa valvontatutkimusohjelmassa hyväksytyllä tavalla ja/tai vastaanottaa liittyjän asumajätevettä ja laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä sopimuksen ja näiden yleisten toimitusehtojen mukaisesti.
Laitos toimii siten, että vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton katkokset ja vedentoimituksen paineen tai laadunvaihtelut eivät poikkea alalla yleisesti hyväksytystä käytännöstä ja terveydensuojelulainsäädännön ja muun lainsäädännön määräyksistä.
Laitos on velvollinen kunnossapitämään ja varustamaan laitoksen laitteistot siten, että vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton katkoksia tapahtuu mahdollisimman harvoin. Laitos ryhtyy toimenpiteisiin siten, että vedentoimituksen ja viemärivesien vastaanoton keskeytyessä katkos muodostuu kustannukset huomioon ottaen mahdollisimman lyhyeksi ja vähän haittaa tuottavaksi.
Laitos järjestää yli 24 tuntia kestävien vedentoimituskatkosten aikana mahdollisuuden veden ottamiseen tilapäisistä vesipisteistä.
Laitos voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton katkoksiin varautumisesta, varoajoista ja menettelytavoista katkosten aikana ja välittömästi niiden jälkeen. Laitos ei vastaa ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä asiakkaalle, asiakkaan kvv-laitteistolle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvista vahingoista.

7.2 Virhe

Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai laitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe myös silloin, kun se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt.
Virheenä pidetään myös liitostyön tai veden toimittamisen ja/tai viemäriveden vastaanoton aloittamisen viivästymistä sovitusta ajankohdasta, jos viivästyminen johtuu laitoksesta ja jos viivästystä ei ole pidettävä syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.
Virheenä ei kuitenkaan pidetä keskeytystä, joka aiheutuu laitoksen laitteiston tavanomaisesta korjaus- tai huoltotyöstä, joka kestää yhtäjaksoisesti alle 12 tuntia ja josta on ilmoitettu asiakkaalle etukäteen. Virheenä ei myöskään pidetä keskeytystä, jota voidaan pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä, eikä palvelun häiriötä tai keskeytystä, joka johtuu ylivoimaisesta esteestä.
Virheeksi ei yleensä myöskään katsota sitä, että laitos keskeyttää tai rajoittaa vedentoimitusta tai viemäriveden vastaanottoa tilapäisesti asiakkaan tai kolmannen aiheuttaman syyn tai muun laitoksesta riippumattoman syyn takia. Tällainen syy voi olla esimerkiksi asiakkaan tai kolmannen toimenpiteistä johtuva vedentoimitukseen tai viemäriveden vastaanottoon tarvittavan laitteen tai putken rikkoutuminen, sähkön toimituskatkos, vedenhankinnan häiriö tai sammutusveden toimittaminen tai muu vastaava syy. Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton jatkamiseksi.

7.3 Hinnanalennus

Silloin, kun vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe, asiakkaalla on oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Vaatimus hinnanalennuksesta on esitettävä laitokselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.
Seuraavaa sovelletaan vain kuluttajaan ja asutuksen vesihuollossa:
Jos virhe perustuu vesihuollon yli 12 tunnin yhtäjaksoiseen keskeytykseen, hinnanalennuksen määrä on vähintään kaksi prosenttia kuluttajan vuotuisesta perus- ja käyttömaksusta. Vesihuoltolaitos vähentää hinnanalennuksen laskusta todettuaan vesihuollon yhtäjaksoisen keskeytyksen. Tässä sanottua sovelletaan kuluttajan lisäksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu asumisyhteisö, kun keskeytys koskee sellaista kiinteistöä, jota käytetään pääasiassa asumiseen.

Ellei asiakkaan mittaus ole kaukoluennassa tai kaukoluennan perusteella ei erityisestä syystä johtuen voida riittävällä tarkkuudella määrittää asiakkaan vuosikulusta, käytetään vuotuisen käyttömaksun laskennassa samaa mittarinlukemaa, joka oli asiakkaalle viimeksi lähetetyn tasauslaskun perusteena. Vuotuisen perusmaksun laskennassa käytetään asiakkaalta samalla ajanjaksolla veloitettuja vesihuollon perusmaksuja.

7.4 Ylivoimainen este

Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan sellaista laitoksen palvelun häiriötä tai keskeytymistä, joka aiheutuu laitoksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota sen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.
Laitoksella on oikeus välittömästi keskeyttää vedentoimitus ja/tai viemäriveden vastaanotto tai rajoittaa niitä ylivoimaisen esteen vuoksi tai jos se on välttämätöntä ihmishenkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavan vaaran vuoksi.
Ylivoimaisen esteen sattuessa laitos vapautuu vedentoimituksesta ja viemäriveden vastaanotosta siinä määrin ja niin pitkäksi ajaksi, kuin laitoksen normaali toiminta on ylivoimaisen esteen vuoksi mahdotonta.
Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton jatkamiseksi.

7.5 Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen

Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle.
Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liittyjäkohtaisesti tekstiviestillä alueella teleoperaattorilta saatavissa olevien osoitetietojen mukaan sijaitseviin kännykkänumeroihin ja laaja-alaisista keskeytyksistä ja rajoituksista laitoksen verkkosivulla tai lehdistön ja/tai radion välityksellä.

7.6 Laitoksen korvausvelvollisuus

Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon.

Edellä tarkoitettua sovelletaan lisäksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu vastaava asumisyhteisö, kun vahinko on aiheutunut sellaiselle omaisuudelle, jota käytetään pääasiassa asumiseen.
Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä vain kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon ja välillisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa.
Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä.
Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon tai huleveden viemäröinnin virheestä.
Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto tai huleveden viemäröinti on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.

7.6 Laitoksen korvausvelvollisuus

Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon.

Edellä tarkoitettua sovelletaan lisäksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu vastaava asumisyhteisö, kun vahinko on aiheutunut sellaiselle omaisuudelle, jota käytetään pääasiassa asumiseen.
Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä vain kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon ja välillisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa.
Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä.
Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon tai huleveden viemäröinnin virheestä.
Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto tai huleveden viemäröinti on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.

7.7 Vahingon torjuminen ja rajoittaminen

Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

7.8 Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset

Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haittaainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti:

  • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua,
  • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilaitoksen rakenteita syövyttäviä aineita,
  • viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11,
  • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 celciusastetta,
  • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden.

    Jäteveden tulee viemäriverkkoon johdettaessa täyttää seuraavat raja-arvot:
    Aine Enimmäispitoisuus (mg/l)
    Arseeni (As) 0,3
    Elohopea (Hg) 0,05
    Kadmium (Cd) 0,01
    Kokonaiskromi (Cr) 0,5
    Kromi VI (Cr⁶⁺) 0,1
    Kupari (Cu) 2,0
    Lyijy (Pb) 0,5
    Nikkeli (Ni) 1,0
    Sinkki (Zn) 2,0
    Hopea (Ag) 0,2
    Tina (Sn) 2,0
    Sulfaatti 400
    Kloridi 2 500
    Kokonaissyanidi CN 0,5
    Kloorivapaat VOC -yhdisteet 3,0
    Mineraaliöljy (C₁₀-C₄₀) 100
    Rasva 150

    Raja- ja kuormitusarvoja voidaan asettaa lisäksi tapauskohtaisesti, mikäli se osoittautuu viemäriverkon tai puhdistamon toiminnan kannalta tarpeelliseksi. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.

7.9 Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus

Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja
valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja edellä 7.8 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle.
Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita,
on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle.
Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.


8. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot

8.1 Kvv-laitteistot

Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot (kvv-laitteistot) määritellään edellä näiden toimitusehtojen kohdassa 1.13.

8.2 Rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet

Sen lisäksi, mitä kunnan rakennusvalvontaviranomainen katsoo tarpeelliseksi, kvvlaitteistojen suunnittelu-, asennus-, muutos-, korjaus- ja kunnossapitotöissä sekä laitteistoja koskevissa tarkastuksissa on noudatettava lainsäädäntöä ja lainsäädäntöön perustuvia kvv-laitteistoja ja työnjohtoa koskevia viranomaismääräyksiä ja ohjeita sekä niiden perusteella annettuja vaatimuksia.

8.3 Suunnitelmat ja asentaminen

Liittyjä on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kvv-laitteiden asennusten alkamisesta
ja edistymisestä laitoksen antamien ohjeiden mukaan.
Jos liitettävässä kiinteistössä on aikaisemmin rakennettuja kvv-laitteistoja, jotka liittyjä haluaa edelleen pitää käytössä, liittyjän on esitettävä vaadittaessa laitteistoista laitoksen määrittelemät piirustukset. Laitos voi suorittaa laitteistojen tarkastuksen sekä päättää, missä laajuudessa laitteistot ovat hyväksyttävissä.
Jos liittyjä haluaa muuttaa tai täydentää kvv-laitteistoja tai ottaa käyttöön laitokselle aikaisemmin ilmoittamiensa kvv-laitteiden lisäksi muita laitteita tai lisää huomattavasti veden käyttöä tai viemäriveden johtamista tavalla, jota ei ole voitu edellyttää kiinteistön vesijohtoja ja viemäreitä mitoitettaessa, on niitä koskevat suunnitelmat ennen muutostöihin ryhtymistä esitettävä kiinteistön sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja edelleen laitokselle.
Laitos huomauttaa havaitsemistaan puutteista liittyjälle, mutta laitteistojen, piirustusten tai suunnitelmien toimittaminen rakennusvalvonnalle, muulle viranomaiselle tai laitokselle ei siirrä asiakkaan vastuuta suunnitelmien toteuttamiskelpoisuudesta tai kiinteistön kvv-laitteistojen asianmukaisesta toiminnasta laitokselle.

8.4 Tonttijohtojen muutostyöt liittyjän kiinteistön ulkopuolella

Liittyjä on velvollinen osallistumaan tonttijohtojen saneeraus- ja muutostöiden kustannuksiin saamansa hyödyn mukaisella osuudella, mikäli muutostyöt tehdään laitoksen verkostojen muutostöiden yhteydessä ja niistä johtuen. Tämä koskee muulla alueella kuin liittyjän kiinteistöllä olevaa tonttijohto-osuutta, kun liittämiskohta on liittyjän kiinteistön alueen ulkopuolella. Siltä osin kuin liittyjä ja laitos eivät toisin sovi, kustannusosuudet jakautuvat seuraavasti:


Johdon ikä (vuosia) Laitoksen kustannusosuus % Liittyjän kustannusosuus %
0 - 20 100 0
20 - 30 70 30
30 - 40 40 60
yli 40 0 100

Jos liittyjä haluaa muuttaa tonttijohdot kustannuksellaan toiseen paikkaan, on toimenpiteestä sovittava kirjallisesti laitoksen kanssa Laitos tiedottaa liittyjälle etukäteen tonttijohtojen saneeraus- ja muutostöiden aikataulusta ja arvioiduista kustannuksista.

8.5 Laitoksen velvollisuudet

Laitos suorittaa tonttijohtojen liitostyön laitoksen johtoihin. Laitos vastaa suorittamistaan töistä kulloinkin voimassaolevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisesti.
Jos laitos havaitsee, että asiakkaan vedenkulutus on niin suuri, että on syytä epäillä vuotoa kiinteistön kvv -laitteistossa, laitos saattaa asian asiakkaan tietoon.

8.6 Asiakkaan velvollisuudet

Laitoksen verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, laitokselle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pidetään esimerkiksi vuotavia viemäreitä.
Kiinteistönomistaja tai – haltija vastaa myös muista kuin edellä mainituista kiinteistön laitteistoista, laitteista tai järjestelmistä, joita kiinteistöllä käytetään talousveden, jäteveden tai huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamisessa tai käsittelyssä.
Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville viemärivesille asetettuja vaatimuksia tai se sisältää merkittävissä määrin laitoksen kannalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen laitoksen viemäriin johtamista laitoksen hyväksymällä tavalla.
Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa laitoksen toimintaa. Jos asiakas laitoksen kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaustyön, voi laitos asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toimituksen keskeyttämisen uhalla. Laitos laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä ja perii jätevesimaksut sopimuksen mukaan.
Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan laitokselle tonttijohdoissa sekä laitoksen laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista.
Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännöllisesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv-laitteensa kuten vesijohtopaineen korottamiseen ja alentamiseen, viemäriveden pumppaukseen, käsittelyyn ja padotukseen varautumiseen, vedensaannin ja viemäriveden johtamisen katkoksiin varautumiseen tarkoitetut sekä muut vastaavat laitteet.

Asiakkaan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön jätevesilaitteistossa käytettävät erottimet (hiekanerottimet, öljyn- ja bensiinierotin, rasvanerotin, amalgaamierotin) tyhjennetään säännöllisesti siten, että erottimet pysyvät jatkuvasti toimintakuntoisina. Lisäksi erottimet ja niiden hälyttimet tulee huoltaa säännöllisesti, jotta erotinlaitteisto toimii suunnitellulla tavalla. Erotinten tyhjennyksessä ja huoltamisessa asiakkaan tulee noudattaa myös viranomaisen antamia jätehuoltomääräyksiä.
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa laitoksen laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen noudattamaan laitoksen antamia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on laitoksen kirjallisesta pyynnöstä velvollinen poistamaan laitoksen toimintaa haittaavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot.
Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman laitoksen lupaa.

8.7 Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa

Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.
Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

8.8 Kvv-laitteistoja koskevia erillismääräyksiä

Mikäli asiakas yritystoiminnan tai muun syyn vuoksi vaatii keskeytymätöntä vedensaantia, viemäriveden johtamista tai toiminta asettaa erityisvaatimuksia veden laadulle, asiakas on velvollinen varautumaan laitoksen toiminnan häiriöistä aiheutuviin luvussa 7 mainittuihin katkoksiin tai veden laadun vaihteluihin kiinteistökohtaisilla varolaitteilla, varavesisäiliöillä tai muulla vedensaannin, viemäriveden johtamisen tai veden laadun turvaavalla kiinteistökohtaisella laitteella, Laitoksen vesijohtoon liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla yhteyttä muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon.
Mikäli yksittäisen liitettävän kiinteistön korkeus tai korkeustaso poikkeavat merkittävästi alueella yleisesti vallitsevista kiinteistöjen korkeuksista tai korkeustasoista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä kiinteistökohtaisella vesijohtopaineen korotukseen tai alennukseen tarkoitetulla laitteistolla. Kiinteistökohtaiset vesijohtopaineen korottamiseen tai alentamiseen tarvittavat laitteet saa asentaa vain vesilaitoksen erikseen antamalla luvalla.
Jos liittyvän kiinteistön korkeustaso on sellainen, että viemärivesien johtaminen yleisiin viemäreihin ilman pumppausta ei ole mahdollista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä pumppaamoilla viemärivesien johtamiseksi.
Rakennuksen sisäpuolisella viemäröinnillä ei saa olla yhteyttä hulevesiviemäriin.
Rakennuksessa tulee olla rakentamista koskevien viranomaismääräysten ja ohjeiden mukainen tuuletusviemäri.

Jätemyllyn saa asentaa vain laitoksen antamalla kirjallisella luvalla.


9. Kiinteistön sammutusvesilaitteistot

9.1 Sopiminen sprinklerilaitteistosta

Kiinteistön sprinklerilaitteiston liittämisestä laitoksen verkostoon ja sammutusveden
toimittamisesta sprinklerilaitteistoon tehdään asiakkaan ja laitoksen kesken sprinklerisopimus. Sopimus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti.
Laitoksen ja asiakkaan välillä noudatetaan sprinklerilaitteiston liittämisestä ja laitoksen palvelun toimittamisesta ja käyttämisestä, mitä sprinklerisopimuksessa ja laitoksen sprinkleriliittyjien toimitusehdoissa todetaan.

9.2 Hakemus ja sopimus

Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus vesilaitokselle sammutusveden hankinnasta ja liittymisestä silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa automaattiset sammutusvesilaitteet.
Laitos voi tehdä edellä tarkoitetun sprinklerisopimuksen, mikäli laitos katsoo, että liittämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle laitoksen toiminnalle. Laitoksella ei ole velvollisuutta hyväksyä sprinklerilaitteistoja kytkettäväksi suoraan verkostoon.


10. Asiakkaan kiinteistön käyttö

10.1 Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen

Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

10.2 Yleisen viemärin tuulettaminen

Asiakas on velvollinen sallimaan laitoksen viemärin tuulettamisen kiinteistön viemärin kautta.

10.3 Liikkuminen ja toimenpiteet asiakkaan tiloissa ja kiinteistöllä

Asiakas päästää laitoksen edustajan tiloihinsa asennus-, tarkastus- sekä muita laitoksen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä varten.
Laitoksen edustaja tai laitoksen valtuuttama saa tarvittaessa liikkua asiakkaan kiinteistöllä ja suorittaa siellä vesihuoltolaitteiston ja hulevesilaitteiston tarkastamisen, rakentamisen, kunnossapidon ja käytön kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Jollei erityisestä syystä muuta johdu, laitos ilmoittaa liikkumisesta ja toimenpiteistä etukäteen asiakkaalle.
Laitos huolehtii siitä, että asiakkaan kiinteistöllä liikkumisesta ja toimenpiteiden suorittamisesta siellä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vahinkoa kiinteistölle tai sen käytölle. Laitos korvaa kiinteistölle tai sen käytölle aiheuttamansa haitan ja vahingon, lukuun ottamatta tilapäistä viihtyvyyden vähentymistä tai kiinteistön käytön rajoittumista tilapäisesti tai muuta niihin verrattavaa vähäistä haittaa ja vahinkoa.


11. Erimielisyydet

Laitoksen ja asiakkaan välisiä sopimuksia sekä näitä yleisiä toimitusehtoja koskevat
erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa. Kanne nostetaan laitokseen liitetyn kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa, ellei yksittäistapauksessa ole toisin sovittu tai pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Asiakas, joka on edellä kohdassa 1.10 tarkoitettu kuluttaja, voi saattaa vesihuollon sopimusehtoja koskevat kuluttajariitalautakunnan toimialaan kuuluvat erimielisyydet kuluttajariitalautakunnan (www.kuluttajariita.fi) käsiteltäväksi ja nostaa kanteen Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.
Ennen asian viemistä kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn asiakkaan tulee olla yhteydessä maistraattien kuluttajaneuvontaan (www.kuluttajaneuvonta.fi).